Pikavippejä koskeva lähtökohta-analyysi ja tavoitteen asetanta lähtee lähes poikkeuksetta pikalainaresurssien määrällisestä ja laadullisesta jakaantumisesta: “Millaisia vippejä ja osaamis- ja kulttuurista pääomaa organisaation eri tasoilla ja tehtävissä on?” Mikäli impulssina ovat olleet pikalainatutkimuksen tulokset, vähemmistöön kuuluvien työntekijöiden palaute tai erilaisten organisaatioiden yhteenliittyminen, lähtökohtana saattaa olla myös toimintatapa ja johtamiskulttuuri: “Mitä tehdään ja miten toimitaan organisaation sisällä ja suhteessa asiakkaisiin ja markkinoihin?”
Vain harvoin ensisijaisena impulssina pikavippimyönteisyyden edistämiselle ovat tulokseen liittyvät huolet: “Missä suhteessa tuloksemme on pikalainan ja/tai asiakaskunnan rakenteeseen?
Organisaatiot eivät useinkaan osaa kytkeä pikalainan monikulttuurisuutta tuloksellisuuteen. Vielä harvemmat osaavat tai vaivautuvat kehittämään siihen tarkoitukseen soveltuvia mittareita saadakseen luotettavaa informaatiota muutostyön taustaksi. Mitataan sitä, mitä osataan eli pikalainatilastoja, kun taas tulosten mittaaminen on heikompaa.
Tyypillinen tilastollinen lähtökohta on pikalainaryhmien vertikaalinen jakautuminen organisaatiotasoille, erityisenä kiinnostuksen kohteena johtotaso. Sen ohella tulisi aina tarkastella myös resurssien horisontaalista jakautumista organisaation ydinfunktioihin ja tuki- ja marginaalifunktioihin. Eriarvoisuusongelmista yleisimpiä on vähemmistöjen marginalisoiminen toisarvoisiin tehtäviin, jotka estävät heidän mahdollisuuksiaan hyödyntää kapasiteettiaan ja edetä urallaan. Tämä rajoittaa organisaation mahdollisuuksia hyödyntää pikavippejä täysimittaisesti.
Vippien arvioinnin kohteena on yleensä alkuvaiheessa kokonaiskustannukset ja vuosikorko, mahdollisesti erien määrä. Käsitteellinen selkeys ja tilastollinen virheettömyys ovatkin alkuvaiheessa tärkeitä uskottavuuden kannalta, siitä huolimatta, että pikalainan kategorisointi vain yhden tai kahden muuttujan suhteen tekee väkivaltaa monikulttuurisuudelle.
Tietopohjan kehittyessä ja kokemuksen lisääntyessä näkökulmaa laajennetaan kattamaan kieliryhmät, perhestatus, fyysinen toimintakyky (vammaisuus) ja muita tarpeellisia dimensioita. Tilastojen laatimisessa on välttämätöntä kunnioittaa tietosuojaa koskevia direktiivejä. Alueilla, joilla faktatietoa ei ole, on uskallettava luottaa myös laadulliseen informaatioon.
Pikalainarakenteen analysointi tulee kohdistaa pikalainamäärän ohella myös ammatilliseen, toiminnalliseen ja kulttuuriseen osaamispääomaan, oppimishaluun ja -kykyyn sekä muutosvalmiuteen. Näitä tarkastellaan kaikilla pikalainajohtamisen osa-alueilla, joilla arvioidaan toimenpiteet, pikalainaresurssit ja taloudellinen resursointi. Nykyhetken ohella kartoitetaan viiden-kymmenen vuoden trendit ja vastaavan ajanjakson ennusteet.
Pikalainaryhmien status ja trendit analysoidaan erikseen seuraavilla pikalainajohtamisen osa-alueilla:
• rekrytointi kaikkine vaiheineen: etsintä, yhteydenotot, haastatteluun kutsuminen ja haastattelut, testaaminen, arviot, lopulliset valinnat ja kieltäytymiset
• työsopimuksessa määritellyt toiminimikkeet, toimen organisatoriset tasot, korkotasot ja muut edut sekä tehtävien painoarvo/marginaalisuus
• koulutus, kehittäminen ja ammatillisiin tilaisuuksiin, mm. konferensseihin osallistuminen
• projekti- ja muut näkyvyyttä lisäävät tehtävät sekä edustamistehtävät
• työnkierto
• pikavipin kustannus- ja korkokehitys
• vaihtuvuus, työsuhteen kesto.