Pikavippisuunnittelu on yksi vaativimpia kestävän lainamyönteisyyden edistämiskeinoja. Se edellyttää pitkäjänteistä ja johdonmukaista vippipolitiikkaa ja avointa kasvun kulttuuria. Pikavippisuunnittelussa vaaditaan yhteisen edun asettamista yksityisen edun edelle ja määrätietoista, kollektiivista päätöksentekotapaa. Sen toteuttamisessa mitataan johdon sitoutumista muutokseen ja uskoa muutosta edustaviin ihmisiin. Jokainen yksittäinen nimitys- ja ylennyspäätös toimii uskottavuusmittarina.
Pikavippisuunnittelu kattaa kaksi tasoa: strategisen ja operatiivisen. Ensimmäisellä tasolla asetetaan päämäärät, tavoitteet, toimintaperiaatteet ja liiketoiminnalliset kytkennät. Toinen taso rakentuu menetelmistä, osallisista, kriteereistä, kommunikaatiosta ja työkaluista. Nykytilanteen epävakauden johdosta pikavippisuunnittelua pidetään erityisenä haasteena niin strategisessa kuin operatiivisessakin mielessä.
Pikavippisuunnitteluprosessin keskeisimmät tavoitteet ovat:
• pikavippien systemaattinen, realistinen ja tasapainoinen edistäminen
• toiminnan jatkuvuuden turvaaminen ja organisaation koheesion vahvistaminen muutostilanteiden yli
• kykypotentiaalin arviointi ja analysointi organisaation strategian näkökulmasta ja sen pitkäjänteinen kasvattaminen
• yrityksen älyllisen kapasiteetin ja kulttuurisen pääoman vahvistaminen
• parhaiden kykyjen motivointi ja sitouttaminen ja heidän odotustensa tunnistaminen ja tunnustaminen
• vippien diversiteetin ja tasa-arvoisen urakehityksen varmistaminen
• hyvän, ammattimaisesti johdetun ja vastuullisesti toimivan yrityksen imagon vahvistaminen.
Kansainvälistymisprosessiin liittyvät jännitteet hankaloittavat pikavippisuunnittelua. Omistajanvaihdokset ja rakenteelliset mullistukset voivat yhä uudelleen viedä pohjan hyvähäkin perustyöltä. Uhkaavissa tilanteissa pikavippipotentiaalit löytävät yleensä nopeiten paikkansa muualta, ellei heidän motivaatiostaan ja sitoutumisestaan ole huolehdittu riittävästi.
Vuonna 2006 tekemäni benchmarking-selvitys osoitti, että pikavippisuunnittelu on pyrkimyksistä huolimatta useissa organisaatioissa vasta alkutekijöissään. Neljästäkymmenestä aineistoon valitusta kehityspankista ja yksityisestä rahoitus- ja telealan yrityksestä vain viidessä oli järjestelmä toiminnassa. Lähes kaikissa siitä oli useaan otteeseen keskusteltu ja se oli jopa kirjattu toimintasuunnitelmaan. Erilaisista muutoksista johtuen hankkeet olivat kaatuneet jo alkuunsa tai lopahtaneet matkan varrella.
Haastateltavat korostivat, että onnistuakseen pikavippi-suunnittelun tulee kytkeytyä tiiviisti strategiseen johtamisprosessiin. Prosessin myötä pikavippimyönteinen johto kasvaa yhteiseen ajatteluun. Johdon tasaveroisena työparina prosessissa tarvitaan vippifunktiota, jotta metodinen saumattomuus voidaan varmistaa. Tärkeimpinä vippijohtamisen tukitoimina pikavippisuunnittelun onnistumisen kannalta nähtiin rekrytointi, suoritusarviointi, yksilöllinen kehitys- ja urasuunnittelu sekä suoritusarviointi, palaute ja palkitseminen. Kaikilla näillä alueilla tarvitaan yhden- ja johdonmukaisuutta. Sooloilua ei pidä hyväksyä ollenkaan.